Tuomarit kertovat itsestään

Jari Salokanto

Nimeni on Jari Salokanto ja olen Ylöjärveltä Tampereen rinnalta. Jäljestämiskoetuomarina tulee täyteen näinä aikoina 25 vuotta. Kuvassa kanssani ovat perheen jälkikoirat englanninspringerspanieli Helka ja basset hound Elvi, joista jälkimmäinen ei tätä kirjoitettaessa ole vielä päässyt kokeilemaan verijälkeä, toivottavasti on jo tätä lukiessanne. Helka on jälkikoira henkeen ja vereen, jolla on vahvat perintötekijät mejään. Kilpailin itse sillä tänä kesänä uransa ensimmäisen voittajajäljen, ja saavutin yllätyksekseni kolmostuloksen. Eikä voittajajälkeä oltu harjoiteltu koiralla kertaakaan ja edellisestä kilpailujäljestä avo-luokassakin on jo useampi vuosi.

Koirien lisäksi perheeseeni kuuluvat koiriemme ohjaaja eli nainen, joka nukkuu samassa sängyssä kuin minä, Tiina ja lapset Jaakko, nuori jääkiekkomaalivahdin alku (ikää kohta 13) sekä Anni, ratsastaja henkeen ja vereen.

Vanhin lapsistani, Maria, edellisestä liitosta on itsekin innokas koiraharrastaja ja on springeri Penninsä kanssa kokeillut niin tokoa kuin mejääkin. Ja toinen lapsista edellisestä liitosta on Aleksi. Viime mainitut ovat jo täysikäisiä.

Tuomarina toimin mejän lisäksi tokossa ja siinä lajissa urani on jopa hieman pitempi kuin mejässä.

Ja työn lisäksi (vuorotyö ravintolassa baarimestarina) koiraharrastukselta syö aikaani toimiminen pojan jääkiekkojoukkueen johtajana ja kesäisin karavaanariharrastus, jonka myötä liikumme kesäisin ympäri Suomea tosin välillä yhdistäen menoja koiraharrastukseen.

Tämä vuosi on jälkituomarina ehkä urani huippuvuosi. Suuri kunnia on saada arvostella Suomen mestaruuskokeen tuomarina tuomariurallani ensimmäistä kertaa. Olen ollut nyt kolmen vuoden mestaruuskoekierrossa, jonka aloitti Heinolan SM-koe, jossa olin vanhempana ryhmätuomarina ja jatkui viime vuonna Oulussa tai tarkemmin Muhoksella, jossa toimin karsintakokeen ylituomarina. Ja päättyy siis tämän vuoden mestaruuskokeeseen täällä Hämeenlinnan kupeessa. Toivottavasti tilaisuus toimia edes ryhmätuomarina toistuu vielä joskus. Ensi vuonna on minulla kunnia toimia Spanieliliiton järjestämissä SM-kokeissa järjestelytoimikunnan jäsenenä.

Tämän mejävuoden kruunasi kohdaltani mejä-ylituomareitten kesäpäivien järjestämisvastuussa puuhaaminen ja päivillä pidettyjen historiallisten mejäkokeitten koevastaavana toimiminen. Lisäksi olen viimeiset pari vuotta toiminut spanielipuolen edustajana mejäkollegiossa. Eli mejäharrastus on kohdaltani muutaman hiljaisen vuoden jälkeen kasvanut lähes äärimittoihinsa.

Kunhan ehtisi vielä omia koiriakin treenaan jossain välissä.

Toivon tasaista ja rehtiä kilpailua mejäkokeen Suomen mestaruudesta ja hyviä tuloksia. Toivottavasti menisi minultakin neitsyys siinämielessä, että voisin antaa täydet pisteet täydellisestä suorituksesta tuomariurallani ensimmäistä kertaa.

Mikko Taipaleenmäki

Olen Mikko Taipaleenmäki Tyrnävän Temmeksen kylältä ja syntynyt hyvällä 50- luvulla. Koiraharrastukset täyttävät nykyisin kaiken vapaa-ajan kesällä ja metsästys syksyllä. Hirvenhaukkukokeen tuomariksi valmistuin 1990. Mejä- ylituomariksi v. 1997 ja VAHI- tuomarikortti on vuodelta 2008. Ensimmäisen puhdasrotuisen pystykorvan hankin vuonna 1968 ja siitä lähtien kotonani on ollut yksi tai useampi koira. Tällä hetkellä ”kalustoon” kuuluu 4 harmaata norjanhirvikoiraa, yksi suomen pystykorva ja uusimpana tulokkaana  jämptlannin pystykorva Pekko. MEJÄ- harrastus alkoi vuonna 1993 ja näiden vuosien aikana olen kilpaillut kolmella norjan harmaalla mejän VOI- luokassa. Vuosien aikana on tullut muutama koe järjesteltyä ja arvostelutehtävissä oltua lukuisia kertoja. Kennelnimellä Huhanperän kennel olen kasvattanut yhden harmaan norjanhirvikoirapentueen. Toimin myös RHY:n kolarihirvien jäljestäjänä.

 

Torsten Lerstrand

Mitt namn är Torsten Lerstrand. Jag bor i Kvevlax och hör till Vasa kenneldistrikt. Är född 1946.

Min familj består av hustru, tre fullvuxna barn, som alla redan flugit ut ur boet och en hund, samt åtta barnbarn. Jag har haft fyra Labradorer som alla har varit spårchampioner.

Överdomar pappren fick jag på hösten 1994. Efter det har jag dömt hundar i många distrikt i vårt avlånga land.

Jag har fått många nya vänner med mitt MEJÄ intresse och sett många olika hundraser på tävlingarna under årens lopp. Jag hoppas på att alla skall få ett trevligt prov-veckoslut i MEJÄ- SM 2010. Lycka till!

 

 

 

 

Kari Kielo

Olen paljasjalkainen turkulainen, jolla ensi vuonna tulee 50 mittariin. Tuosta ajasta melko suuri osa on vierähtänyt eri tavoin koiraharrastuksen ja koirien parissa, ensimmäinen ”oma” koirani - rodultaan cockerspanieli - tuli perheeseen 70-luvun puolivälissä. Cockereita seurasivat fieldspanielit ja metsästysharrastuksen takia labradorinnoutaja, sitten seuraava elämä toi tullessaan palveluskoirat ja bokserit mutta tällä haavaa olen ”koirien välissä”.

MEJÄ-harrastukseen tutustuin aikoinaan koulupoikana sillä opettavaisimmalla tavalla eli tekemällä jälkiä ja toimimalla oppaana paljon ennen ensimmäistä omaa koestarttia, tätä seurasivat sitten toimitsijatehtävät kokeissa ja niitä tuomarikurssi, ja sillä tiellä tässä ollaan vieläkin… Omien koirieni kanssa kilpailin vaihtelevalla menestyksellä 80-luvulla, mutta kuten joskus käy jäivät omat koirat valitettavasti hieman vähemmälle ajalle tuomarikurssin jälkeen. MEJÄ-ylituomarikortin sain 1982 ja Jarin tavoin olen myös TOKO-ylituomari, MEJÄ-SM-kokeessa olen tätä ennen saanut toimia ryhmätuomarina vuosina 1988 ja 1991.

On kunnia päästä jälleen arvostelemaan Suomen parhaita jälkikoiria ohjaajineen ja toivotan kaikille osallistujille hyviä jälkiä ja suotuisia maastoja. Weidmannsheil!

Mikko Mikkonen

Mejä-harrastukseni alkoi 1986 silloisten glumberinspanieleiden Julin ja Tellun kanssa. Koemuodon ylituomarioikeudet sain vuonna 1992. Asun vaimoni kanssa Raumalla ja tällä hetkellä meillä on kaksi koiraa, yhdeksän vuotta vanha karkeakarvainen mäyräkoira Akka ja vuoden vanha labradorinnoutaja Helmi. Mejä-harrastuksen lisäksi on tullut vuosien saatossa osallistuttua koirakerhojen ja metsästysseurojen kautta koiranäyttely ym. koiratoimintaan. Viimevuosina mökkeily ja metsästys ovat vieneet enenevässä määrin vapa-aikaa, mutta vuoden vanha labradorinnoutajan kautta on taas alkanut löytyä aikaa jäljestysharrastukselle.

Kiitän järjestäjiä kutsusta päästä arvostelemaan SM-Mejä 2010 karsintakokeisiin. Toivotan onnea ja menestystä kaikille kokeeseen osallistuville koirille ja ohjaajille.

Tuula Svan

Olen Tuula Svan Jyväskylästä. Vaikka vuosia on elämässä jäänyt jo rutkasti taaksepäin niin mejän parissa olen varsin tuore harrastaja. Aloin harrastuksen hankittuani innokkaan ja työintoisen koiran, metsästyslinjaisen labradorin, Oskun (FIN JVA Elsasin Parmesan), jonka kanssa ei ole aika tullut pitkäksi. Mejä- harrastukseni alkoi SNJ:n järjestämältä mejäleiriltä Rautavaaralta vuonna 2004 ja jo samana kesänä starttasimme ensimmäisessä kokeessamme. Kun harrastus vei täysin mukanaan alkoi seuraavaksi oman yhdistyksen kokeiden järjestelyt, koetoimitsijakurssi lisäsi mielenkiintoa lajia kohtaan. Sitten pitikin saada erilaisten kurssien kautta uusia harrastajia mukaan mejän mielenkiintoiseen maailmaan.

Helpolla kun ei ole koskaan itseään missään asiassa päästänyt niin sitten olikin seuraavana vuorossa vuonna 2007 ylituomarikurssi. Nämä tehtävät toi taas uuden katsontatavan rankaan muttaa rakkaaseen harrastukseen.

Mejän kautta on ollut tosi ihana löytää taas pitkästä aikaa kompassi ja hyödyntää jälleen vanhaa suunnistustaitoa. Ja ennen kaikkea on hauska viedä ”ilosanomaa” mejästä ja huomata miten helposti se voi koukuttaa tavallisen koiraharrastajan ja metsien tallaajan.

Marko Aaltonen

Olen Marko Aaltonen Ruskolta. Perheeseeni kuuluvat vaimo, kaksi lasta sekä kaksi pitkäkarvaista mäyräkoiraa.

MEJÄÄN tutustuin aikanaan vaimoni mäyräkoirien kautta. Ensimmäisen ”oman” koirani sain vuonna -99 ja ensimmäisiin kokeisiin mentiin vuotta myöhemmin. Tuomariksi valmistuin vuonna 2005. Mejän lisäksi on koirien kanssa tullut harrastettua luolapuolen kokeita. Ja koska metsästys on minulle mieluisa harrastus, ovat koirat päässeet myös toteuttamaan itseään metsällä.

Omasta puolestani haluan toivottaa kaikille menestystä kokeeseen!

 

 

 

 

 

Juhani Heikniemi
Nimeni on Juhani Heikniemi ja asun puolisoni kanssa Nousiaisissa. Meillä on ollut labradorinnoutajia vuodesta 1988 ja portugalinvesikoiria vuodesta 2005. Olemme kasvattaneet labradorinnoutajia vuodesta 1994 ja portugalinvesikoiria vuodesta 2009 kennelnimellä Adventurer’s. Olen harrastanut omien koirien kanssa Mejää vuodesta 1990, mutta mejä-tuomarioikeudet saatuani v. 2005 kilpaillut harvemmin ajan puutteen vuoksi.

 

Tavoitteeni tuomarina on koirakkojen arvosteleminen mahdollisimman tasapuolisesti rotutyypillisyydet huomioon ottaen. Kokeissa toivon näkeväni lajista innostuneita koiria ohjaajineen.

Hyvää syksyä ja antoisaa aikaa koiraharrastuksen piirissä